Oppimisympäristöosaamisen päivä

Tammikuinen aamu (10.1.2017) oli hieman hämärä tihkusateesta johtuen. Autot loivat mukavan efektin taivaalle kun kääntyivät Saaren kartanon tien risteyksestä kohti Keudan opetustiloja. Parkkipaikoilla ei ollut tunkua vielä kahdeksan aikaan, paitsi innokkaimmat oppilaat saapuivat jo hyvissä ajoissa.

Saimme aamun järjestelyt tehtyä, vaikka ne eivät ihan suunnitelmien mukaan menneet. Olimme paikalla hieman myöhemmin kuin olimme ajatelleet. Meidät tarkoitus oli ehtiä hakemaan kahvit ja pullat ennen muiden tuloa sekä laittaa opasteet seinille. Ritun piti olla laittamassa ryhmään jako nauhat heti ovensuussa kaikille käsiin. No muutama opeopiskelija ehti jo luokkaa, ennen kuin ehdimme tulemaan kahvin noudosta. Ryhmäjako nauhojen laitto onnistui (eläinten merkitseminen) vaikka opiskelijat olivat jo löytäneet paikkansa.  Päivä alkoi aamukahvilla ja alustuksella. Minna kertoi Keudasta ja Sirkku teoriaan oppimisympäristöstä. Ritu purki ennakkotehtävän ja kertoi kenen oppimisympäristö oli saanut eniten tykkäyksiä facebookissa. Anja sai makeasta oppimisympäristöstä hieman makeaa syömistä. Anjan kuva oli Lahden kansalaisopiston aulasta ja hän kertoi miksi oli valinnut tämän kuvan (Ovet voivat johtaa sisää tai ulos, oppimiseen ja valmistumiseen).

Anja ja Juha esittelivät oman osionsa alussa perusteellisesti toisensa ja työhistoriansa. He olivat jakaneet tehtävät niin, että Anja esitteli ensin oman osuutensa. Vaikka aihe liittyi tekijänoikeuksiin, esitti Anja sen selkeästi huumorilla höystäen. Sitten he testasivat Kahootilla, olimmeko oppineet esitetyt asiat. Juha joutui omalla osuudellaan kirimään hieman aikaa kiinni. Anne antoi opintoparille pikaisen palautteen.

Marin esitys oli ammattimaisen selkeä, mutta ei ihme, koska aihe oli hänen omalta osaamisalueeltaan. Hän työskentelee parhaillaankin työssään digiympäristöissä. Hänen ammattitaidolleen ja kokemuksilleen olisi tarvinnut pidemmän ajan. Jaana toimi hänen parinaan. Hän aloitti osuuden padletin työskentelyllä. Padletiin kerättiin pienryhmien ajatuksia digitaalisten oppimisympäristöjen hyviä ominaisuuksia. Kävimme sitten yhdessä padlet pohjaa läpi.

Ruokailuhetken jälkeen alkoi vauhdikas työelämälähtöisiin sekä toiminnallisiin oppimisympäristöihin tutustuminen.

Oppimisympäristöt olivat

Simulaatio, jossa pääsimme harjoittelemaan täysperä ajoneuvon ajoa eteenpäin/peruuttamista.

Pieneläinhoito, jossa pääsimme tekemään mm. terveystarkastusta, ruokkimaan eläimiä, tutustumaan käärmeeseen ja silittelemään kaneja.

Puutarha, jossa pääsimme harjoittelemaan antikvakursiivi kirjoitusta. Osalla nuorista oli opettajuus veressä. He opastivat meitä hienosti “tekstausharjoituksissa”.

Toimintapisteillä Keudan opiskelijat ja heidän opettajansa ohjasivat meitä hienosti tutustumaan eri ammatin vaatimiin taitoihin. Päivä oli myös hieno oppimiskokemus meidän opintopiirille. Päivän aikana moni opeopiskelijakin antoin positiivista palautetta päivästä ja oppimisympäristöstä. Keudan Saaren nuoret opiskelija yllättivät positiivisella otteella ja he ohjasivat meitä hyvin toimipisteillä.

Päivän päätös

Ilman hyvää suunnittelua ja opintopiirin ennakko tutustumista Saaren oppimisympäristöön ei päivän järjestäminen olisi sujunut. Suurin kiitos kuuluu Minnalle ja hänen työntovereilleen ja opiskelijoille, jotka pitkälle mahdollistivat iltapäivän oppimisympäristökokemukset.

Riitta-Sisko, Anne, Sirkku ja Minna, sekä taustatuki Kimmo

Opintopiirillemme tuli aiheeksi yksilöllinen opetusmalli vastaan VÄITTELY, yhteistoiminnallinen opetusmalli

Opintopiirinä kokoonnuimme ja keskustelimme kunkin roolista tässä opetus tuokiossa. Kun aikaisemmin olivat Eeva-Liisa ja Jonna pitäneet oman opetustuokionsa niin nyt vuoro tuli luonnollisesti Hannulle ja Anjalle. Yhdessä kokosimme opetustunnin rungon ja valmistelimme sen. Meillä oli mukavaa tehdessämme tätä opetustuokiota.

Kokoonnuimme tekemään videota opiskelijasta, jonka tilanteesta ajattelimme väittelyn käytävän. Miettiessämme, mistä saataisiin malli mahdolliseen videoon ja se lopulta löytyikin melko helposti. Käsikirjoituksen teki Hannu ja hän myös oli näyttelijänä. Haastattelijana toimi Jonna sekä kuvauksen teki Eeva-Liisa. Kun olimme saaneet tämän osuuden valmiiksi, niin sen jälkeen alkoi lopullinen tunnin kokoon laitto.

Hannu oli valmistanut oman esityksensä yksilöllisestä opetuksesta. Ja Anja oli koonnut yhteistoiminnallisesta opetusmallista yhteenvedon mitä se on ja minkälaisia menetelmiä siihen kuuluu. Näistä tehtiin power-point esitys. Samanlainen yhteenveto tuli myös väittelystä. Useita väittelyitä seuranneena emme tienneet, että väittelyssä on sihteereitä ja tuomareita puheenjohtajan lisäksi. Ja siksi järjestimme pienimuotoisen väittelyn, jossa oli mukana kaikki elementit. Asia kysymyksiä oli kaksi, puolesta ja vastaan joiden pohjalta keskustelu käytiin.

Mielestämme koko ryhmä toimii hyvin yhteen ja toiminta on kitkatonta. Viestitys oli helppoa ja nopeaa, vaikka kaikilla on työ erilainen. Ryhmästä huokuu sellainen rauhallisuus ja tasaisuus, vaikka jokaisella on temperamenttia. WhatsApp oli tosi hyödyllinen väline, jotta voitiin sopia nopeasti tapaamiset ja muistutukset.


Anja Sagulin

Osaamisen arvioinnin tulevaisuudesta

Meidän opintoparimme, tai oikeammin opintotriomme oppimiskysymyksenä oli ”Arvioinnin tulevaisuus – miten osaamista arvioidaan 2020 ja siitä eteenpäin”. Katse käännettiin siis lähitulevaisuuteen, koska kolmen-neljän vuoden aikajänteellä tapahtuva koulutusreformi tulee lähtökohtaisesti mullistamaan oppilaiden arviointiin, ohjaukseen ja ylipäänsä koulutuksen järjestämiseen liittyviä käytäntöjä ammatillisessa koulutuksessa. Opintopiirinä pääsimme keksimään tämän oppimiskysymyksen suunnitellessamme päivän kokonaisuutta, mutta keskustelu piirissä juuri tämän aiheen ympärillä oli sen verran kiintoisaa, että päätimme ottaa aiheen itsellemme.

Koska tässä aiheessa keskiössä oli opettajan työtä piakkoin koskeva muutos, halusimme, että tästä sinänsä abstraktista aiheesta saataisiin kuitenkin mahdollisimman konkreettinen. Jaoimmekin teeman kolmeen osaan, perustuen osittain omiin taustoihimme ja lähtökohtiimme. Halusimme kulkea makrotasolta mesotasolle ja edelleen mikrotasolle, kansallisesta ja kansainvälisestä tutkimuksesta ja ajattelusta kohti kotimaista koulutusreformia ja siinä esitettyjä toimenpiteitä ja tavoitteita sekä paikallistason opettajan näkökulmaa, Salpauksen kontekstissa. Näyttäisi siltä, että tulevaisuuden arvioinnissa ja ohjauksessa avainasioita ovat yksilöllisyys, yksilöllistäminen, kokonaisvaltaisuus ja monitasoisuus, digitaalisuus ja räätälöitävyys, syväoppimisen tukeminen. Kaikki tämä alati vähenevillä resursseilla ja lisääntyvästi moninaistuvan opiskelija-aineksen kanssa.

Päätimme myös, että haluamme jollain tasolla sitoa kokonaisuuden kunkin osallistuvan opettajaopiskelijan omiin kokemuksiin, ja samalla antaa hankalien kysymysten ja harmaiden hiuksien sijasta (tai ohella) mahdollisuuden rakentaa ratkaisuja siihen, miten ohjausta ja arviointia voitaisiin toteuttaa resurssitehokkaasti ja innovatiivisesti. Toteutimme tämän tehtävän niin, että kukin opiskelija sai päivän alussa kirjata ylös post it –lapulle hyvän, neutraalin tai huonon kokemuksen tilanteesta, jossa omaa osaamista arvioitiin. Tämän, päivään johdattelevan ennakkotehtävän toinen tarkoitus paljastui päivän päätteeksi, kun opiskelijat saivat omaan oppilaitostaustaansa tai mielenkiinnon kohteeseensa perustuen jaetuissa ryhmissä kehittää – tulevaisuuden arvioinnin suuntaviivat ja tavoitteet mielessään – osaamisen arviointikonseptia, tuotetta, jolla osaamista voitaisiin tulevaisuudessa arvioida nykyistä fiksummin. Näistä ideoista kukin ryhmä tuotti parin kolmen minuutin pitchauksen, eli myyntipuheen.

ITSEARVIOINTI:

Ryhmän yhteistyön haasteena oli se, että kullakin on ollut varsin työntäyteinen syksy ylimääräisine jännityksineen liittyen esimerkiksi työpaikan tulevaisuuteen, mutta tämän selityksen taakse on turha mennä. Se aika, jota ryhmä pystyi hyödyntämään, hyödynnettiin kyllä tehokkaasti. Samalla kolmen hyvin erilaisista lähtökohdista tulleen kaverin erilaiset osaamiset saatiin hienosti valjastettua käyttöön. Koska aihe oli aika abstrakti, riskinä oli, että tunti olisi jäänyt puhtaasti teoreettiseksi ylätason keskusteluksi, mutta ainakin omasta mielestämme ideamme yhteisestä tehtävästä oli ihan onnistunut. Mutta: aika, se pirullisen lyhyt 60 minuuttia, joka meillä oli käytössämme osoittautui varsin lyhyeksi, ja ainakin ryhmää itseään harmitti se, ettei hienoille ryhmätuotoksille ollut riittävästi purkuaikaa. Nyt lyhyessä ajassa kehitetyt loistavat konseptit jäivät päivän päätteeksi ikään kuin ilmaan. Toinen haaste oli, miten painottaa yhtäältä opetettavaa tietosisältöä ja toisaalta kokeiltevaa opetusmenetelmää.

Linkki Powerpoint-esitykseen, jonka lopussa on lista käytetyistä lähteistä linkkeineen:

https://drive.google.com/open?id=0B1tIFBW7XtQxQnVuN1ZXU1Z1bzA

Ari, Marko & Vesa

Oppimisen ja osaamisen arviointi

Valitsimme oppimiskysymykseksi: ” Millä eri tavoin (ja keiden toimesta) opiskelijan oppimista ja osaamista arvioidaan työelämässä ja millä eri tavoin työelämässä tapahtuvan osaamisen arvioinnin laatu voidaan varmistaa?

Halusimme valita juuri tämän aiheen, koska se on keskeinen ja tärkeä taito opettajan työssä ja meistä kumpikaan ei tiennyt aiheesta juuri mitään. Meillä ei ole opettajakokemusta/-taustaa, joten saimme perehtyä aiheeseen täysin puhtaalta pöydältä opintotuokion ennakkovalmistelussa. Luentomateriaalin runkona käytimme Opetushallituksen vuonna 2016 julkaisemaa, Arvioinnin opas, nimistä lähdettä. Tämän lisäksi kävimme läpi ja hyödynsimme lukuisia muita lähteitä.

Opetushallitus 2016. Arvioinnin opas, Ammatillinen peruskoulutus, Näyttötutkinnot. Opetushallitus. Oppaat ja käsikirjat 2015:2: http://www.oph.fi/download/165456_arvioinnin_opas.pdf

Heti alussa päätimme, että pyrimme tapaamaan kasvokkain muutaman kerran valmistelun aikana. Valitsimme tapaamispaikaksi Renkomäen ABC:n, koska sen sijainti oli molemmille hyvä. Tiinalle ajomatkaa kertyi 60 km ja Jarkolle vain 40 km. ABC tarjosikin erinomaiset puitteet meidän työskentelylle: hyvä sijainti, tuoretta kahvia ja pullaa, nopea nettiyhteys, jne.

Työn aikana saimme ohjausta ja tukimateriaalia opintopiiriltä Moodlen kautta. Kysymyksiimme vastattiin kohtuullisen ajan kuluessa ja yhteistyö opintopiirin kanssa sujui muutenkin hyvin. Työ alkoi luonnollisesti tutustumalla saatavilla olevaan aiheeseen liittyvään materiaaliin. Arvioinnin kenttä on kovin laaja: AMK, ammatillinen peruskoulutus eli nuoret ja ammatillinen aikuiskoulutus eli näyttötutkinnot; oppimisen arviointi ja osaamisen arviointi noissa kaikissa toimintaympäristöissä. Lisäksi meillä on satoja erilaisia tutkintoja. Tämän vuosi rajasimme aikataulusyistä opetustuokion koskemaan vain ammatillista peruskoulutusta.

Opetusmenetelmiksi valitsimme luennon, videon ja ryhmätyön. Halusimme palata omassa opetustuokiossamme ”back to basics”, joten perinteiseen kalvoesitykseen pohjautuvalla luennolla olikin merkittävä osuus opetuksessa. Halusimme myös, että oppilaille jää koulutuksen jälkeen myös jotain ”kättä pidempää”, mihin voi tarvittaessa palata. Saimme tästä valinnasta positiivista palautetta oppilailta, kuten myös meidän keskinäisestä työnjaosta ja ”uutislukijamaisen” vakuuttavasta esityksestä.

Opetustuokion lopuksi teimme vielä ryhmätyön, jonka tarkoituksena oli jakaa oppilaiden omia kokemuksia ja hyviä käytäntöjä oppimisen ja osaamisen arvioinnista. Ennen ryhmätyön aloitusta näytimme videon aiheesta, josta päästiinkin hyvin keskustelun alkuun.

Sairaanhoitajaopiskelijan arviointikeskustelu: https://www.youtube.com/watch?v=bJVGf6U9ir0

Meidän mielestä onnistuimme opetustuokion pitämisessä kohtalaisen hyvin lähtötilanne huomioiden.

 

Tiina ja Jarkko

Palapeli, lumilyhty, Eiffel-torni ja eduskuntatalo

Mitä tarkoitetaan osaamisen tunnustamisella ja tunnistamisella? Mitä ongelmia ja haasteita aiemman osaamisen tunnistamisessa ja tunnustamisessa voi olla? Muistaen itsearvioinnin.

Meillä oli tavoitteena, että ei pidetä mitään kalvosulkeisia vaan pyritään pitämään opetus toiminnallisena. Opintopiirin toivomus oli myös toiminnallisesta opetuksesta. Opintopiiriltä emme paljon kyselleet apuja, koska homma sujui muutenkin jouhevasti. Yhteistyömme opintoparina oli luontevaa alusta alkaen, vaikka emme toisiamme tunteneet aiemmin.

Opetusta suunnitellessamme meillä oli tarkoitus kuljettaa punainen lanka läpi tunnistamisen, tunnustamisen aina itsearviointiin saakka. Jo ensimmäisellä tapaamiskerralla opintoparina meillä oli paljon ideoita ja olimme samalla aaltopituudella.
Vaikka moni ihmetteli tehtävien tarkoituksenmukaisuutta aluksi, se selvisi opiskelijoille opetuksen edetessä ja he löysivät sieltä sen punaisen langan. Joukko innostui tehtävistä silmin nähtävästi, ei ehkä ihan kaikki.

Halusimme kokeilla kepillä jäätä ja kokeilla jotain ihan erilaista toiminnallista menetelmää. Palautteessa ohjaava opettaja mainitsi meidän revitelleen ja jättäneen tunnejäljen opiskelijoihin. Vaikka palautteessa tuli lokaa niskaan esim.  liiallisesta toiminnallisuudesta verrattuna teoriaan ja ehkä toisten opetuksiin, meidän maailma ei siihen romahtanut. Uskaltaisimme käyttää vastaavanlaista opetusta tulevaisuudessakin.

Loppupalautteessa saimme palautetta opintopiiriltä, ohjaavalta opettajalta sekä ryhmältä. Meille ei jäänyt aikaa itsearviointiin ja opintopiirille saimme antaa palautetta vasta toisen opintoparin opetuksen jälkeen.

Itsearviointi

Aikataulutus ei mennyt ihan suunnitelmien mukaan, koska oletimme ryhmän lähtevän paremmin mukaan dialogiin aiheesta tunnistaminen ja tunnustaminen. Suunnitelman loppuun olimme tarkoituksella jättäneet aikaa keskustelulle, koska olemme ymmärtäneet, että tätä on kaivattu ryhmässä. Tällä tavalla meillä oli suunnitelmassa varaa joko lyhyelle tai pidemmälle keskustelulle riippuen alkuosaan käyttämästämme ajasta.

Heti opetuksen alussa tunnistimme tehneemme virheen pöytien asettelussa ja tunnustimme sen välittömästi.

Kommunikointi ryhmän kanssa oli aluksi nihkeää, mutta parani loppua kohti. Porukka lämpeni keskustelemaan vasta toiminnallisen osuuden jälkeen.

Opintoparina kommunikointi sujui mainiosti opetusta suunnitellessa ja opetuksen aikana.



Mia Saario ja Soile Ylä-Jääski

Palapeli, lumilyhty, Eiffel-torni ja eduskuntatalo

Mitä tarkoitetaan osaamisen tunnustamisella ja tunnistamisella? Mitä ongelmia ja haasteita aiemman osaamisen tunnistamisessa ja tunnustamisessa voi olla? Muistaen itsearvioinnin.

Meillä oli tavoitteena, että ei pidetä mitään kalvosulkeisia vaan pyritään pitämään opetus toiminnallisena. Opintopiirin toivomus oli myös toiminnallisesta opetuksesta. Opintopiiriltä emme paljon kyselleet apuja, koska homma sujui muutenkin jouhevasti. Yhteistyömme opintoparina oli luontevaa alusta alkaen, vaikka emme toisiamme tunteneet aiemmin.

Opetusta suunnitellessamme meillä oli tarkoitus kuljettaa punainen lanka läpi tunnistamisen, tunnustamisen aina itsearviointiin saakka. Jo ensimmäisellä tapaamiskerralla opintoparina meillä oli paljon ideoita ja olimme samalla aaltopituudella.
Vaikka moni ihmetteli tehtävien tarkoituksenmukaisuutta aluksi, se selvisi opiskelijoille opetuksen edetessä ja he löysivät sieltä sen punaisen langan. Joukko innostui tehtävistä silmin nähtävästi, ei ehkä ihan kaikki.

Halusimme kokeilla kepillä jäätä ja kokeilla jotain ihan erilaista toiminnallista menetelmää. Palautteessa ohjaava opettaja mainitsi meidän revitelleen ja jättäneen tunnejäljen opiskelijoihin. Vaikka palautteessa tuli lokaa niskaan esim.  liiallisesta toiminnallisuudesta verrattuna teoriaan ja ehkä toisten opetuksiin, meidän maailma ei siihen romahtanut. Uskaltaisimme käyttää vastaavanlaista opetusta tulevaisuudessakin.

Loppupalautteessa saimme palautetta opintopiiriltä, ohjaavalta opettajalta sekä ryhmältä. Meille ei jäänyt aikaa itsearviointiin ja opintopiirille saimme antaa palautetta vasta toisen opintoparin opetuksen jälkeen.

Itsearviointi

Aikataulutus ei mennyt ihan suunnitelmien mukaan, koska oletimme ryhmän lähtevän paremmin mukaan dialogiin aiheesta tunnistaminen ja tunnustaminen. Suunnitelman loppuun olimme tarkoituksella jättäneet aikaa keskustelulle, koska olemme ymmärtäneet, että tätä on kaivattu ryhmässä. Tällä tavalla meillä oli suunnitelmassa varaa joko lyhyelle tai pidemmälle keskustelulle riippuen alkuosaan käyttämästämme ajasta.

Heti opetuksen alussa tunnistimme tehneemme virheen pöytien asettelussa ja tunnustimme sen välittömästi.

Kommunikointi ryhmän kanssa oli aluksi nihkeää, mutta parani loppua kohti. Porukka lämpeni keskustelemaan vasta toiminnallisen osuuden jälkeen.

Opintoparina kommunikointi sujui mainiosti opetusta suunnitellessa ja opetuksen aikana.



Mia Saario ja Soile Ylä-Jääski

Yksilöllisten oppimistarpeiden tunnistusosaaminen-opintopiirin mietteitä 

Opintopiirimme muotoutui jo opintojen infopäivänä kesäkuussa ja työskentely lähti vauhtiin hienosti elokuun lopun lähipäivien jälkeen. Tapasimme useita kertoja, milloin Anjan ja toisinaan myös Hannun työpaikalla, päivän runkoa suunnitellen ja oppimiskysymyksiä viilaten. Yhdessä työskentely oli rattoisaa ja tapaamisissa oli iloinen meininki. Huomasimme, että meistä on toisillemme tukea myös muussa opiskelussa, joten osaamismerkkejäkin tuli tehtailtua yhdessä.  

Pääsimme hyvin alkuun Tarun antamien vinkkien ja lähdeaineiston avulla. Allan palattua lomalta hän ryhtyi ohjaamaan työskentelyämme ja saimmekin kokonaisuudesta napakamman ja selkeämmän hänen emännöimiensä Webex-istuntojen ansiosta. Pidimme yhteensä kolme Webex-istuntoa. 

Olimme sitä mieltä, että parhaan annin päivä takaa, jos saamme mukaan käytännön esimerkkejä erityisistä oppijoista ja oppilaitoksista, jotka tarjoavat ammatillista koulutusta kyseisille henkilöille. Päädyimme kysymään Nastolassa sijaitsevasta Kaarisillasta esittelyä, koska siellä annetaan erityisille oppijoille ainutlaatuista ammatillista koulutusta. Toiseksi käytännön esimerkiksi valikoitui Salpauksen Pulssi-työpaja, jossa Hannu on töissä. Ajatuksemme oli, että oppilaitosten näkökulmat syventävät oppimiskysymysten teemoja, joita olivat henkilökohtaiset oppimissuunnitelmat sekä yksilöllisen tuentarpeen ja vahvuuksien tunnistaminen. Antamassamme ennakkotehtävässä laitoimme opintopiirit pohtimaan erilaisia tapoja, joilla opettaja voi tukea erityisen ominaisuuden kanssa painivaa opiskelijaa.   

Kuulimmekin erittäin mielenkiintoisen esityksen, kuinka Kaarisillassa toimitaan erilaisten oppijoiden kanssa. Miten heille oppilaat valikoituvat esim. musiikin- ja taideopetukseen. Hän myös kertoi monikulttuurisesta yhteistyöstä mm Italian kanssa. Esiin nousi HOPS ja HOJKS, kuinka niitä tehdään ja mikä vaikutus niillä saattaa olla opiskelijan tulevaisuuteen. 

Ensimmäiseen oppimiskysymykseen: Mitä henkilökohtaiset oppimissuunnitelmat ovat ja miten ne laaditaan. Opintopari oli tehnyt hienot haastattelut kysymykseen liittyen joten siitä sai hyvän kuvan, millainen prosessi se on. Valitettavasti ensimmäisessä videossa äänenvoimakkuus oli heikko. Se ei ehkä kuulunut taakse kovin hyvin.  Itselläni oli hiukan vaikeuksia saada selvää, mitä  videossa kerrottiin, vaikka olin eturivissä.  Toiseen oppimiskysymykseen: Miten opiskelijoiden yksilöllisiä tuen tarpeita ja vahvuuksia tunnistetaan ammatillisessa koulutuksessa ja AMK:ssa. Tähänkin kysymykseen löytyi palapelin avulla vastaukset. 

  

Päivä sujui suunnitelmiemme mukaisesti ja olemme sitä mieltä, että kokonaisuus oli oikein onnistunut ja antoisa. Hyvät ennakkovalmistelut, selkeä työnjako sekä kerrassaan mainio "opintopiirihenki" takasi lopputuloksen, johon voimme olla tyytyväisiä. 

Hannu, Jonna, Eeva-Liisa ja Anja