Kello kilisi palapelin kokoon

Oppimiskysymyksemme 14.10.16 oli “Miten yksilöllisiä tuen tarpeita ja vahvuuksia tunnistetaan ammatillisessa oppilaitoksessa ja ammattikorkeakoulussa?”

Lähdimme liikkeelle siten, että kysyimme kyseisen kysymyksen tuntemiltamme ammatillisilta opettajilta. Lisäksi laitoimme sähköpostilla saman kysymyksen muutamalle opinto-ohjaajalle ja kuraattorille. Vastauksista löysimme helposti yhteisiä tekijöitä, jotka saimme ryhmiteltyä kolmeen luokkaan: nivelvaiheen yhteistyö ja ennakkotiedot oppijasta, alkukartoitukset, -haastattelut ym. sekä opettajan oma havainnointi.

Suunnittelun merkeissä tapasimme kaksi kertaa Fellmannian campuksen työhuoneessa. (Huom tiedoksi! opiskelija voi varata erikokoisia työhuoneita Fellmanniasta maksutta etukäteen www.studymeet.lamk.fi)

Tapaamisemme vähän venyivät, kun meillä oli niin paljon muutakin puhuttavaa. Saimme toisiltamme hyviä vinkkejä ja ohjausta mm. opiskeluun liittyen. Satu piti enemmän huolta siitä, että asiakin menee eteenpäin ja saamme sovittua asioita. Kaisa taas oli ennakkoluulottomasti valmis toisen hulluihinkin ideoihin. Molemmilla kerroilla paikka ehti sulkea ovensa ennen meidän ehtimistämme ulos. Toisella kerralla meitä tultiin onneksi jo etsimään, mutta läheltä piti ettemme viettäneet Fellmanniassa koko yötä (huom tiedoksi! Fellmannia sulkeutuu klo 20.00). Lisäksi suunnittelimme opetustamme kaksi kertaa skypessä. Messenger -viestit kulkivat välillämme opetusaamuun asti. No, perjantai-iltanakin. Skype on helppo tapa työskennellä yhdessä, kun voi esimerkiksi selata papereita tai kirjoittaa samaan aikaan.

Opetuspäivässä ja ennakkovalmisteluissa olimme sopineet  tarkan työnjaon, mikä oli hyvä asia.

Käytimme kelloa herättämään opiskelijoiden huomion aloituksissa ja ryhmätyöskentelyn päättymisten merkiksi. “Time timer” näytti kokonaisaikaa. Samalla halusimme opettaa näitä yksinkertaisia keinoja, millä huutamisen sijaan voi herättää oppilaiden huomion ja auttaa hahmottamaan oppitunnin kestoa.

Opetusmenetelmänä meillä oli yhteistoiminnallinen “palapelimalli”. Siinä jokaisen kotiryhmän jäsenen tietoja tarvitaan, jotta kaikki saavat kokonaiskuvan aiheesta. Jokaisella jäsenellä on myös vastuu koko ryhmän oppimisesta, koska hän tuo oman teema-alueensa tiedot muulle ryhmälle. Meillä asiantuntijoita tosin oli useimmissa ryhmissä kaksi. Jälkeenpäin voikin miettiä, olisiko teemat voinut jakaa esim. viiteen osaan, jolloin asiantuntijaryhmässä olisi ollut vähemmän opiskeltavaa materiaalia. Kaisalle menetelmä oli uusvanha ja  suunnitellessamme Kaisa kutsui menetelmää erehdyksessä usein peiliksi. Tästä Satu muotoilikin kasarityyliin palapeili -nimen.

Kaisaa harmitti hieman epäselvä ryhmäjako-ohjeen anto. Ympärille tuli nopeasti kuhinaa ja hieman kaaostakin, kun väki ei tiennyt minne ja kenen ryhmään kuuluivat. Muutama opiskelija otti hienosti vastuun ja johdon ryhmän kokoamisesta sekä keskustelun suuntaamisesta oikeaan suuntaan. Paikalla olleet olivat opettajaopiskelijoita, joten jokainen toivottavasti mietti, miten toimisi toisin, jakaisi ryhmät jne. Ryhmäjaot olisi voinut laittaa esimerkiksi esille jo ennen lounasta, jolloin jokainen olisi voinut bongata listoilta etukäteen nimensä ja osannut sitten suunnistaa paremmin. Tätä kyllä mietittiinkin, muttei haluttu sekoittaa edellisen parin opetusta omilla listoilla.

Pidimme etukäteen haastavimpana ryhmäjakoa, koska jos se ei onnistu, ryhmissä voi olla väärä rakenne. Siitä syystä kysyimme hyvissä ajoin ennen opetustuokiotamme, onko joku lähdössä pois iltapäivällä, jotta etukäteen suunnitellut ryhmäjaot onnistuisivat. Käytimme ryhmäjaon tekemiseen reilusti aikaa, koska halusimme muodostaa heterogeeniset ryhmät. Jaoimme esimerkiksi opintopiirit eri ryhmiin, samoin eri sukupuolet, kasperin suorittaneet jne.

Meidän oli helppoa ja hauskaa työskennellä yhdessä. Olemme samanlaisen erilaisia. Heittäytyjiä molemmat, Satu on tarkka paperille etukäteissuunnittelija (töissä lisänimeltään “lista-Semeri”) ja Kaisa pohtii paljon päässään ja panostaa kaikkensa tositilanteessa:)). Saimme tehtyä hyvin kompromisseja ja meillä oli yhteinen ymmärrys opetettavasta alueesta.

Tunnin opetusaika on todella lyhyt, kun siihen sisällyttää toiminnallista osuutta. Oletuksena onkin jokaisen hyvä perehtyminen aiheeseen etukäteen, vaikkei se olisi ennakkotehtävänäkään. Tämä vinkkinä kaikille seuraaviin lähipäiviin!

Kaisa ja Satu

ps. linkit materiaaleihin

Alkukartoitukset ja -haastattelut:

https://docs.google.com/document/d/1g00PC2uuPfqXinxql1ymFJi02WaOVCnGK4C3Z7QQs1I/edit

Nivelvaiheen yhteistyö:
https://docs.google.com/document/d/1VGy-HuUB-TO1jdjo5s2YktoNanXSlw6KqUeuVWaA6Uw/edit?usp=sharing

Havainnointi:

https://docs.google.com/document/d/1ANG9kNBbfT6HjRBMBgxLjBUmjwa8nCsU5NOz9yHkEcc/edit?usp=sharing

Linkkejä:

https://docs.google.com/document/d/1mA5ag08sHpXYzt4EVkY0bNCDuGtF6qceTQlxC0GYYKA/edit?usp=sharing