Yksilöllisten oppimistarpeiden tunnistusosaaminen-opintopiirin mietteitä 

Opintopiirimme muotoutui jo opintojen infopäivänä kesäkuussa ja työskentely lähti vauhtiin hienosti elokuun lopun lähipäivien jälkeen. Tapasimme useita kertoja, milloin Anjan ja toisinaan myös Hannun työpaikalla, päivän runkoa suunnitellen ja oppimiskysymyksiä viilaten. Yhdessä työskentely oli rattoisaa ja tapaamisissa oli iloinen meininki. Huomasimme, että meistä on toisillemme tukea myös muussa opiskelussa, joten osaamismerkkejäkin tuli tehtailtua yhdessä.  

Pääsimme hyvin alkuun Tarun antamien vinkkien ja lähdeaineiston avulla. Allan palattua lomalta hän ryhtyi ohjaamaan työskentelyämme ja saimmekin kokonaisuudesta napakamman ja selkeämmän hänen emännöimiensä Webex-istuntojen ansiosta. Pidimme yhteensä kolme Webex-istuntoa. 

Olimme sitä mieltä, että parhaan annin päivä takaa, jos saamme mukaan käytännön esimerkkejä erityisistä oppijoista ja oppilaitoksista, jotka tarjoavat ammatillista koulutusta kyseisille henkilöille. Päädyimme kysymään Nastolassa sijaitsevasta Kaarisillasta esittelyä, koska siellä annetaan erityisille oppijoille ainutlaatuista ammatillista koulutusta. Toiseksi käytännön esimerkiksi valikoitui Salpauksen Pulssi-työpaja, jossa Hannu on töissä. Ajatuksemme oli, että oppilaitosten näkökulmat syventävät oppimiskysymysten teemoja, joita olivat henkilökohtaiset oppimissuunnitelmat sekä yksilöllisen tuentarpeen ja vahvuuksien tunnistaminen. Antamassamme ennakkotehtävässä laitoimme opintopiirit pohtimaan erilaisia tapoja, joilla opettaja voi tukea erityisen ominaisuuden kanssa painivaa opiskelijaa.   

Kuulimmekin erittäin mielenkiintoisen esityksen, kuinka Kaarisillassa toimitaan erilaisten oppijoiden kanssa. Miten heille oppilaat valikoituvat esim. musiikin- ja taideopetukseen. Hän myös kertoi monikulttuurisesta yhteistyöstä mm Italian kanssa. Esiin nousi HOPS ja HOJKS, kuinka niitä tehdään ja mikä vaikutus niillä saattaa olla opiskelijan tulevaisuuteen. 

Ensimmäiseen oppimiskysymykseen: Mitä henkilökohtaiset oppimissuunnitelmat ovat ja miten ne laaditaan. Opintopari oli tehnyt hienot haastattelut kysymykseen liittyen joten siitä sai hyvän kuvan, millainen prosessi se on. Valitettavasti ensimmäisessä videossa äänenvoimakkuus oli heikko. Se ei ehkä kuulunut taakse kovin hyvin.  Itselläni oli hiukan vaikeuksia saada selvää, mitä  videossa kerrottiin, vaikka olin eturivissä.  Toiseen oppimiskysymykseen: Miten opiskelijoiden yksilöllisiä tuen tarpeita ja vahvuuksia tunnistetaan ammatillisessa koulutuksessa ja AMK:ssa. Tähänkin kysymykseen löytyi palapelin avulla vastaukset. 

  

Päivä sujui suunnitelmiemme mukaisesti ja olemme sitä mieltä, että kokonaisuus oli oikein onnistunut ja antoisa. Hyvät ennakkovalmistelut, selkeä työnjako sekä kerrassaan mainio "opintopiirihenki" takasi lopputuloksen, johon voimme olla tyytyväisiä. 

Hannu, Jonna, Eeva-Liisa ja Anja 

Kello kilisi palapelin kokoon

Oppimiskysymyksemme 14.10.16 oli “Miten yksilöllisiä tuen tarpeita ja vahvuuksia tunnistetaan ammatillisessa oppilaitoksessa ja ammattikorkeakoulussa?”

Lähdimme liikkeelle siten, että kysyimme kyseisen kysymyksen tuntemiltamme ammatillisilta opettajilta. Lisäksi laitoimme sähköpostilla saman kysymyksen muutamalle opinto-ohjaajalle ja kuraattorille. Vastauksista löysimme helposti yhteisiä tekijöitä, jotka saimme ryhmiteltyä kolmeen luokkaan: nivelvaiheen yhteistyö ja ennakkotiedot oppijasta, alkukartoitukset, -haastattelut ym. sekä opettajan oma havainnointi.

Suunnittelun merkeissä tapasimme kaksi kertaa Fellmannian campuksen työhuoneessa. (Huom tiedoksi! opiskelija voi varata erikokoisia työhuoneita Fellmanniasta maksutta etukäteen www.studymeet.lamk.fi)

Tapaamisemme vähän venyivät, kun meillä oli niin paljon muutakin puhuttavaa. Saimme toisiltamme hyviä vinkkejä ja ohjausta mm. opiskeluun liittyen. Satu piti enemmän huolta siitä, että asiakin menee eteenpäin ja saamme sovittua asioita. Kaisa taas oli ennakkoluulottomasti valmis toisen hulluihinkin ideoihin. Molemmilla kerroilla paikka ehti sulkea ovensa ennen meidän ehtimistämme ulos. Toisella kerralla meitä tultiin onneksi jo etsimään, mutta läheltä piti ettemme viettäneet Fellmanniassa koko yötä (huom tiedoksi! Fellmannia sulkeutuu klo 20.00). Lisäksi suunnittelimme opetustamme kaksi kertaa skypessä. Messenger -viestit kulkivat välillämme opetusaamuun asti. No, perjantai-iltanakin. Skype on helppo tapa työskennellä yhdessä, kun voi esimerkiksi selata papereita tai kirjoittaa samaan aikaan.

Opetuspäivässä ja ennakkovalmisteluissa olimme sopineet  tarkan työnjaon, mikä oli hyvä asia.

Käytimme kelloa herättämään opiskelijoiden huomion aloituksissa ja ryhmätyöskentelyn päättymisten merkiksi. “Time timer” näytti kokonaisaikaa. Samalla halusimme opettaa näitä yksinkertaisia keinoja, millä huutamisen sijaan voi herättää oppilaiden huomion ja auttaa hahmottamaan oppitunnin kestoa.

Opetusmenetelmänä meillä oli yhteistoiminnallinen “palapelimalli”. Siinä jokaisen kotiryhmän jäsenen tietoja tarvitaan, jotta kaikki saavat kokonaiskuvan aiheesta. Jokaisella jäsenellä on myös vastuu koko ryhmän oppimisesta, koska hän tuo oman teema-alueensa tiedot muulle ryhmälle. Meillä asiantuntijoita tosin oli useimmissa ryhmissä kaksi. Jälkeenpäin voikin miettiä, olisiko teemat voinut jakaa esim. viiteen osaan, jolloin asiantuntijaryhmässä olisi ollut vähemmän opiskeltavaa materiaalia. Kaisalle menetelmä oli uusvanha ja  suunnitellessamme Kaisa kutsui menetelmää erehdyksessä usein peiliksi. Tästä Satu muotoilikin kasarityyliin palapeili -nimen.

Kaisaa harmitti hieman epäselvä ryhmäjako-ohjeen anto. Ympärille tuli nopeasti kuhinaa ja hieman kaaostakin, kun väki ei tiennyt minne ja kenen ryhmään kuuluivat. Muutama opiskelija otti hienosti vastuun ja johdon ryhmän kokoamisesta sekä keskustelun suuntaamisesta oikeaan suuntaan. Paikalla olleet olivat opettajaopiskelijoita, joten jokainen toivottavasti mietti, miten toimisi toisin, jakaisi ryhmät jne. Ryhmäjaot olisi voinut laittaa esimerkiksi esille jo ennen lounasta, jolloin jokainen olisi voinut bongata listoilta etukäteen nimensä ja osannut sitten suunnistaa paremmin. Tätä kyllä mietittiinkin, muttei haluttu sekoittaa edellisen parin opetusta omilla listoilla.

Pidimme etukäteen haastavimpana ryhmäjakoa, koska jos se ei onnistu, ryhmissä voi olla väärä rakenne. Siitä syystä kysyimme hyvissä ajoin ennen opetustuokiotamme, onko joku lähdössä pois iltapäivällä, jotta etukäteen suunnitellut ryhmäjaot onnistuisivat. Käytimme ryhmäjaon tekemiseen reilusti aikaa, koska halusimme muodostaa heterogeeniset ryhmät. Jaoimme esimerkiksi opintopiirit eri ryhmiin, samoin eri sukupuolet, kasperin suorittaneet jne.

Meidän oli helppoa ja hauskaa työskennellä yhdessä. Olemme samanlaisen erilaisia. Heittäytyjiä molemmat, Satu on tarkka paperille etukäteissuunnittelija (töissä lisänimeltään “lista-Semeri”) ja Kaisa pohtii paljon päässään ja panostaa kaikkensa tositilanteessa:)). Saimme tehtyä hyvin kompromisseja ja meillä oli yhteinen ymmärrys opetettavasta alueesta.

Tunnin opetusaika on todella lyhyt, kun siihen sisällyttää toiminnallista osuutta. Oletuksena onkin jokaisen hyvä perehtyminen aiheeseen etukäteen, vaikkei se olisi ennakkotehtävänäkään. Tämä vinkkinä kaikille seuraaviin lähipäiviin!

Kaisa ja Satu

ps. linkit materiaaleihin

Alkukartoitukset ja -haastattelut:

https://docs.google.com/document/d/1g00PC2uuPfqXinxql1ymFJi02WaOVCnGK4C3Z7QQs1I/edit

Nivelvaiheen yhteistyö:
https://docs.google.com/document/d/1VGy-HuUB-TO1jdjo5s2YktoNanXSlw6KqUeuVWaA6Uw/edit?usp=sharing

Havainnointi:

https://docs.google.com/document/d/1ANG9kNBbfT6HjRBMBgxLjBUmjwa8nCsU5NOz9yHkEcc/edit?usp=sharing

Linkkejä:

https://docs.google.com/document/d/1mA5ag08sHpXYzt4EVkY0bNCDuGtF6qceTQlxC0GYYKA/edit?usp=sharing

14.10.2016 

Opetuskysymys: ”Mitä henkilökohtaiset oppimissuunnitelmat ovat ja miten niitä laaditaan” tuntui omalta opetusaiheelta heti. Hieman asia kuitenkin arvelutti mieltä, koska ostaessamme oppimiskysymyksen tiesimme toistemme kiireet mm. töissä olijuuri menossa hopsien ja hojks:en teko. Varhaiskasvatuksessa niistä käytetään nimikkeitä leops (esiopetusikäiset), tuettu tai tehostettu opetussuunnitelma.

Se, että tietää hopsit, hojks ja henkilökohtaistamissuunnitelmat tärkeiksi työkaluiksi opettajalle ja opiskelijalle, innosti opettamaan asiasta myös toisille. Suunnittelu vaihe sujui face-face, watsappilla, drivellä ja puhelin keskusteluilla. Yhteistyö oli vaivatonta ja antoisaa. Asian valmistelussa saimme apua Minnan työpaikan esimieheltä ja erityisopettajalta.

Tunnin toiminnallista hetkeä suunnitellessa tiesimme learningcafén akilleen kantapään, jos tutut vain keskustelevat asiasta tulokset jäävät laihoiksi. Pedagogisena valintana päätimme sekoittaa ryhmät, ohjata opiskelijat värikoodein ryhmiin sekä päätimme kahvilan pitäjät. Valintamme osoittautui antoisaksi ja keskustelut ryhmissä olivat rikkaita ja monipuolisia. Lisäksi ryhmien valinta säästi aikaa varsinaiselle työskentelylle. Aikaa ryhmätyölle olisi pitänyt olla hieman enemmän. :0). Tehtävän purkuvaiheessa aika ei riittänyt. Ohjeistus oli, että kerro mitä opiskelijalle laaditaan hops, hojks vai muunlainen henkilökohtaistaminen sai osan esittelijöistä kertomaan koko ryhmän tuotoksen. Loput emännät ja isännät joutuivatkin sitten vastaamaan alkuperäiseen kysymykseen ajan loppuessa.

Ohjausryhmän hyvä meininki näkyi koko päivässä. Suunnittelun aikana saimme tarvittavan tuen ja ohjauksen. Yritin laittaa henkilökohtaistamisessa hieman ”mutkia suoriksi”, mutta onneksi minut ohjattiin hellävaraisesti takaisin tielle. Kiitos Jonnalle. Innostui sitten lukemaan aiheesta muutaman teoksen, selkokielisin niistä oli Aihe-projektin, 2007: Henkilökohtaistaminen näyttötutkinnoissa -välineitä näyttötutkintoprosessin toimijoille, Helsinki, Hakapaino Oy.

Lahden ryhmässä on paljon osaamista ja lämminhenki kasvaa ja saada lisää tietotaitoa opettajuuteen. Ohjausryhmän ja opiskelija tovereiden palaute auttaa oman opettajuuden kehittymisessä eteenpäin. Ryhmässämme on helppoa harjoitella opettamisen ja oppimisen taitoja, kannustavassa ilmapiirissä.

Riitta-Sisko ja Minna

OPETUSTUNTI OSAAMISPERUSTEISUUDESTA

Aihe oli meille molemmille ihan uusi asia. Lähdimme liikenteeseen aivan puhtaalta pöydältä ja se oli toisaalta haastavaa, mutta myös mahdollisti raikkaan tulokulman aiheeseen. Jouduimme selvittämään itsellemme monta asiaa, jotta kokonaisuus alkoi hahmottua.

Valmistelimme opetustukiotamme pitkälti yhdessä kirjastossa työskennellen. Molemmat perehtyivät kirjallisuuteen etukäteen ja yhdessä kokosimme kokonaisuutta luetun pohjalta keskusteluja käyden. Soittelimme myös tapaamisten välillä ja viestittelimme esimerkiksi, kun löytyi uusia lähteitä tai askarruttavia asioita putkahti mieleen.

Teimme opetusta varten power point-esityksen, johon halusimme koota tiivistetysti olennaisimmat asiat. Tavoitteenamme oli, että meille jäisi riittävästi tilaa puhua "omin sanoin".
Aloitimme lyhyellä esittelyllä ja etenimme osaamisperusteisuuden käsittelyyn oman alamme, visuaalisten taiteiden, näkökulmasta käsin.

Varsinaisessa teoriaosuudessa avasimme ammatillisen koulutuksen läpäisevää ajattelutavanmuutosta eri toimijoiden näkökulmista. Niin koulutuksen järjestäjät, opettajat, opiskelijat kuin työelämän edustajatkin joutuvat uudenlaisiin haasteisiin tutkinnon perusteiden muuttuessa. Jokaiselle heistä muutos kuitenkin avautuu ja konkretisoituu hieman eri tavalla.

Lopetimme opetustuokiomme ryhmätyöhön, jossa pohdittiin osaamisperusteisuuden vaikutuksia oman koulutuksen ja tulevan opetustyön näkökulmista. Keskeisimmät ajatukset jaettiin koko ryhmälle.

Otimme ison haasteen tarttuessamme näin opintojen alkuvaiheessa ihan uuteen asiaan. Jälkikäteen tuntuu, että se kyllä kannatti. Moni ammatillisen koulutuksen asia selkiytyi itselle opetustuokion valmistelupuuhissa. Nyt on ihan erilaiset eväät jatkaa opiskelua eteenpäin. Ja tuntuuhan se aika kivalta, että tunti on takana päin!

Yhteistyömme sujui mutkattomasti ja oli todella hedelmällistä valmistella tuntia sekä opettaa yhdessä.

Jonna ja Eeva-Liisa

Jämäkästi ja tavoitteellisesti kohti opetuksen työelämälähtöistä suunnittelua.

Oli mielenkiintoista olla ensimmäisten joukossa opettamassa tässä nyt ilmaa siipiensä alle saavassa HAMK:n Lahden ryhmän AOKK-ohjelmassa. Kyseessä oli siis opintoparin suorittama opetushetki, joka perustui oppilaista koostuvan opintopiirin ohjaukseen (kts. edellinen blogikirjoitus). Parillamme oli aiheena ”työelämälähtöisen opetuksen suunnittelu”, jonka "ostimme" edellisellä lähipäivällä.

Tämän työelämälähtöisen opetuksemme suunnittelun aloitimme Il Padrino -ravintolassa, asiaan kuuluvalla aivoriihellä. Huomasimme ajatustemme olevan heti samansuuntaisia, minkä vuoksi opetuksen suunnittelu lähti tehokkaasti käyntiin. Päätimme käyttävämme perusteita edelleen parhaiten tarjoavaa näyttävää opetusmateriaalia eli PowerPoint-esitystä ja sopivaa ryhmää aktivoivaa ryhmätyötä. Mietimme jälkimmäiseen heti mahdollisimman laajasti tunnettua työkalua, koska emme tunteneet oppilasryhmää hyvin, ja koska opetusaikamme oli rajattu tuntiin - niinpä otimme swot-työkalun agendalle. Modernia digitaalisuutta piti saada ohjelmaan, mikä useimmiten järkevää onkin, ja päätimme hyödyntäää kurssin Facebook ryhmää eniten. Eloa ja väriä tilanteeseen suunnittelimme tuovamme ryhmätöiden esittelylle ”pitkällä hissipuheella”. Hissipuheen idea on, että kaksi henkilöä käyvät annetun aiheen lävitse "hissimatkan" pituisena aikana, ydinkohtien esittäminen on tärkeää. 

Sisällöntuotannon teimme yhdessä ”online”, koska yhteisopettajuus ei mielestämme tarkoita kahden yksilön erillesten tuotantojen yhteenliimaamista. Toki omat esimerkkimme loimme yksin. Presentaatioon valitsimme yhden pohjan.

Opetus sujui kivasti - kaksi puolustusvoimien toimintatapaa kunnioittavaa miestä vei settinsä läpi juuri annetusta ajassa, selkeästi ja asiaa tavoitteen mukaisesti pohjustavasti - aivan suunnitellulla tavalla. Kehitettävää oli tietysti; mm. dialogia toivottiin enemmän.

Innolla odotamme seuraavaa opetushetkeä, jolloin osaamme varmasti tarjoilla vielä monipuolisemman kattauksen alkuruoasta jälkiruokaan - varsinkin, kun silloin tiedämme vaatimustason ja ohjaavan kokkiporukan (opintopiirin) toiminnan.

-     

-  Kimmo ja Janne

Opetimme tutkinnon perusteita ja laitoimme peruukit päähän, koska OPS on PÄÄasia opetuksen suunnittelussa

Tästä se lähtee. Ensimmäinen kokemus opettamisesta takana. Olen työni puolesta ollut esillä ja pitänyt esitelmiä, myyntipuheita ja koulutusta. Eihän se opettaminen toisaalta sen kummempaa sitten ole. Homman tarkoitus oli toimia opintopiirin jäsenenä ja tämän lisäksi opettaa yksi osa-alue piirin jäsenten kanssa. Teemana oli” Opetuksen ja ohjauksen suunnitteluosaaminen”. Opintopiirin tehtävä oli suunnitella päivän ohjelma, laatia aikataulu ja vetää päivä onnistuneesti läpi. Onnistunut päivästä tuli ja se ei ollut vaikea toteuttaa aivan mahtavan tiimin kanssa.

Suunnitteluvaiheessa osuuteni oli toimia Moodlevastaavana ja muistioiden kirjoittajana. Opetusosuudessa, jonka aiheena oli ”Minkälaiset asiakirjat määrittelevät opetuksen ja ohjauksen suunnittelun ja toteutuksen lähtökohdat” toimin ennakkotehtävän vetäjänä. Ennakkotehtävänä oli pyydetty jokaisen tutustumaan oman alansa tai kiinnostuksen kohteena olevan alan tutkinnon rakenteeseen tai OPS:iin. Jokainen kirjoitti tutustumansa tutkintorakenteen post-it lapulle ja laput vietiin taululle yhdelle kolmesta kohteesta, ammatillinen oppilaitos, ammattikorkeakoulu tai yliopisto. Tämä oli hyvä tapa tehdä pieni gallup, mihin oppilaitoksiin 36 henkinen opiskeluryhmämme jäsenet ovat kenties tähtäämässä opetustehtävissään. Pääasiallisesti kiinnostus tuntui olevan ammattioppilaitosten tutkintorakenteissa. Selvisin osuudestani kunnialla ja olin ylpeä itsestäni. (Mari)

Omassa opetustuokiossa kävin läpi tutkintoja ja koulutusmuotojen rakenteita (ammatilliset, AMK, YAMK ja yliopisto), suunnitteluun liittyviä lakeja sekä tulevaa ammatillisen koulutuksen reformia. Tutkinnot ja koulutuksen suunnitteluun liittyvät lait olivat entuudestaan aika tuttuja osin oman työn, mutta myös oman kiinnostuksenkin vuoksi.  Luento-osuuden tekeminen oli todella mukavaa. Haasteena oli ajan käyttö ja sen rajaaminen. Yritin luoda luentomateriaalin jonka pohjalta voi pitää tarvittaessa opetustuokion lyhyemmän ja pidemmän riippuen siitä miten paljon näytelmään ja kysymyksiin menee. Tässä onnistuin mielestäni hyvin, sillä materiaalia olisi löytynyt syvempäänkin läpikäymiseen. Opetustuokion pito jännitti toki ennakkoon jonkun verran. Opetustuokion powerpoint-esitys ja liitteet (lakiluettelo ja ammatillisen aikuiskoulutuksen sanasto) on tallennettu moodleen kaikkien käytettäviksi. (Heidi)

Oma osuuteni koski opetussuunnitelmaa ja opetustyössä käytettäviä termejä. Kerroin omakohtaisia kokemuksia, miten itse käytin opsia ollessani opettajana ja mistä ne löytyvät. Teimme pienen näytelmän, jonka kautta pohdimme, voimmeko opettaa aihetta (peruukit) jota ei ole määritelty (parturi-kampaajien) opsissa. Näytelmä oli innostava ja piristävä lisä asiapainotteisen tiedonjaon keskellä. Näytimme lisäksi oppitunnillamme videon, josta jokaisen tuli bongata opettajan työhön liittyviä termejä:

Video on katsottavissa  osoitteesta: https://www.youtube.com/watch?v=9LTuVK4hqT4 (Pauliina)

Oman opintopiirivetoisen päivämme päätteeksi minulla oli päivän yhteenvetovastuu opettamisosuutena. Pyysin jokaista ottamaan esille meille tärkeimmän opiskeluvälineen eli ammatillisen opettajankoulutuksen opinto-oppaan 2016-2017, sivulta 4, mistä löytyi vastuupäivämme focus: Opetuksen ja ohjauksen suunnitteluosaaminen 3 op ja arviointikriteerit.  Kertasin lyhyesti koko päivän. Mitkä teemat olivat puhututtaneet ja mitkä herättivät vilkastakin keskustelun alkua. Marin vetämästä päivän aloituksesta ja ennakkotehtävän purusta voin todeta, että siihen oli paneuduttu hyvin ja samalla oli kerrattu eri tutkintojen perusteita ja rakenteita. Heidin esittelemät tutkinnon perusteet ja opetukseen vaikuttavat ohjeistukset, kuten lait ja etenkin tulevat uudistukset kirvoittivat runsaimmin kaipaamaamme keskustelua. Koulutuksen reformi ei suoraan ollut arviointikriteereissä ja siksi päädyimme vain lopussa mainitsemaan sen. Arvatenkin se oli se, mistä opettajaopiskelijaystävämme olisivat halunneet keskustella. Mehän valmistumme juuri näihin uudistushaasteisiin. Pauliina kertoi hyvin asiantuntevasti opetussuunnitelmasta (ops) opettajan työtä ohjaavana asiakirjana. Ammatillisissa oppilaitoksissa on siis pohjalla valtakunnalliset ja oppilaitoskohtaiset opsit ja ammattikorkeakouluilla vain laitoskohtaiset. Kertauksessa painotin vielä kerran ops asiakirjan tärkeyttä ja kunnioittamista. Siinä on se, mitä opetetaan.

Elokuun lähipäivillä muodostunut opintopiirimme halusi ottaa itselleen opetettavaksi osan ensimmäisestä teemasta, koska kokemusta köydenpunojan pedagogiikka –menetelmästä ei ollut vielä kellään ja Taru opettajamme tätä ehdottikin yhtenä mahdollisuutena kun olimme ensimmäisiä vastuunkantajia. Saimme silloin elokuun lähipäivillä ilon olla kauppaamassa ensimmäisiä oppimiskysymyksiä opintopareille ja iloksemme kaksi upeaa ja aktiivista paria tarttuivatkin haasteeseen. Saimme kuulla ensin Eeva-Liisan ja Jonnan opetusta osaamisperusteisuudesta ja toisena opintoparina Janne ja Kimmo opettivat työelämälähtöisyydestä opetuksen suunnittelussa.  Molemmat opintoparit olivat tehneet työnsä hyvin. Oli ilo kuunnella heitä. Molemmat opetusparit kunnioittivat opetustuokion aikana toisiaan ja he olivat hyvässä dialogissa.

Lainaan tässä opiskelukaveri Jannen sanoja facebook -yhteisöstämme: ”Tehdään torstaista yhdessä onnistunut päivä”. Tällä asenteella kun menemme kohti opettajuutta jokaisena päivänä, pärjäämme. Kiitos. Tästä tuli hyvä päivä ja luotamme, että jatkossakin. Aikataulutus oli suurin haasteemme. Opiskelupäivässä on tunteja riittävästi ja kun sen ajan täyttää, meillä oli koossa täysi päivä. Harmillisesti yhteiselle keskustelulle jäi liian vähän aikaa ja ensimmäisellä kerralla ei vielä oltu kovin yhteistoiminnallisia ja kaikkia ryhmän jäseniä aktivoivia. Tästä on hyvä kehitellä uusia lähipäiviä, kuten some-Sannakin lyhyesti palautteessaan kommentoi: Tulkaa tänne tilan taakse, sekoittakaa ihmisiä, olkaa yllätyksellisiä. Lisäksi hän sanoi painavaa asiaa perustavaa laatua olevista asioista: Olkaa tarkkoina käsitteiden kanssa, osaamisperusteisuus vai osaamisperustaisuus? Opimme, että ne ovat eri asioita, o-perustEisuus on ammatillisten oppilaitosten termi ja o-perustAisuus taas Ammattikorkeakoulujen. A-niin kuin AMK –muistisääntö on toimiva. Samoin, mitä on työelämälähtöisyys? Entä sitten työelämälähtöisyys opetuksen suunnittelussa? Niinpä. Samoin itsearviointi jokaisen opetustilanteen jälkeen ja se kannustavan reflektiivinen palaute, se oli muuten voimauttavaa. Siis sekä itsearviointi että palautteen antaminen. Tällä elää kauan! Vastuullista meiltä kaikilta "tulessa olleilta" oli jakaa muille vinkkejä, mitä kannattaa tehdä toisin eli "parastaa" seuraavissa opintopiireissä ja –pareissa: käykää paljon keskustelua, kysykää, kommentoikaa ja sopikaa roolit niin, että päivä onnistuu, vaikka joku olisikin poissa. Näistä me selvisimme, kun olimme kaikki paikalla, mutta elämässä voi tapahtua kaikenlaista. Aamullahan huomasimme senkin mahdollisuuden, kun av-laitteet eivät aluksi toimineet. Miten päivä olisikaan silloin mennyt, jos ne eivät olisi toimineet? Varasuunnitelma?

Muistutin vielä kirjaamaan heti opetustuokioitten jälkeen paperille, jos joku ajatus, kysymys tai ihmettely jäi vielä omaan päähän. Niitä, helmiäkään, ei yleensä muista edes parin tunnin kuluttua. Taru ohjasikin seuraavana päivänä vielä tätä jatkoajattelua ja sovimme, että puramme Moodlessa tämän teeman sisällä olevalle keskustelualueelle näitä askarruttavia kysymyksiä ja havaintoja.Silloin niihin voidaan palata muissa lähipäivissä ja muut opintopiirit voivat ottaa sieltä syötteitä, jotta saamme kaipaamaamme tilaa keskustelulle. Vastuullani oli siis päivän kertaaminen ja se oli itselle sellainen sopivan kova haaste, koska se vaatii itseltä keskittymistä,(siis minulta, joka joskus voi antaa itselleen luvan ja ajatukset alkavat harhailla) kokonaisuuden hallintaa ja ihan vain yhteenvetotaitoja.  Taito, mikä tulee olla hyvällä opettajalla kun moni, iästä riippumatta, oppii asioita niin, että tärkeintä on toisto-toisto-toisto ja kerran vielä kertaus. Tässäkin päivässä käytettiin jo kivasti erilaisia opetusmenetelmiä. Loistava alku. Ihania haasteita ja samalla tässä heräsi jo pieni odotuksen palo seuraavaa kertaa kohden. (Kaisa)

Syysterveisin

Mari, Heidi, Pauliina ja Kaisa