Osaamisen arvioinnin tulevaisuudesta

Meidän opintoparimme, tai oikeammin opintotriomme oppimiskysymyksenä oli ”Arvioinnin tulevaisuus – miten osaamista arvioidaan 2020 ja siitä eteenpäin”. Katse käännettiin siis lähitulevaisuuteen, koska kolmen-neljän vuoden aikajänteellä tapahtuva koulutusreformi tulee lähtökohtaisesti mullistamaan oppilaiden arviointiin, ohjaukseen ja ylipäänsä koulutuksen järjestämiseen liittyviä käytäntöjä ammatillisessa koulutuksessa. Opintopiirinä pääsimme keksimään tämän oppimiskysymyksen suunnitellessamme päivän kokonaisuutta, mutta keskustelu piirissä juuri tämän aiheen ympärillä oli sen verran kiintoisaa, että päätimme ottaa aiheen itsellemme.

Koska tässä aiheessa keskiössä oli opettajan työtä piakkoin koskeva muutos, halusimme, että tästä sinänsä abstraktista aiheesta saataisiin kuitenkin mahdollisimman konkreettinen. Jaoimmekin teeman kolmeen osaan, perustuen osittain omiin taustoihimme ja lähtökohtiimme. Halusimme kulkea makrotasolta mesotasolle ja edelleen mikrotasolle, kansallisesta ja kansainvälisestä tutkimuksesta ja ajattelusta kohti kotimaista koulutusreformia ja siinä esitettyjä toimenpiteitä ja tavoitteita sekä paikallistason opettajan näkökulmaa, Salpauksen kontekstissa. Näyttäisi siltä, että tulevaisuuden arvioinnissa ja ohjauksessa avainasioita ovat yksilöllisyys, yksilöllistäminen, kokonaisvaltaisuus ja monitasoisuus, digitaalisuus ja räätälöitävyys, syväoppimisen tukeminen. Kaikki tämä alati vähenevillä resursseilla ja lisääntyvästi moninaistuvan opiskelija-aineksen kanssa.

Päätimme myös, että haluamme jollain tasolla sitoa kokonaisuuden kunkin osallistuvan opettajaopiskelijan omiin kokemuksiin, ja samalla antaa hankalien kysymysten ja harmaiden hiuksien sijasta (tai ohella) mahdollisuuden rakentaa ratkaisuja siihen, miten ohjausta ja arviointia voitaisiin toteuttaa resurssitehokkaasti ja innovatiivisesti. Toteutimme tämän tehtävän niin, että kukin opiskelija sai päivän alussa kirjata ylös post it –lapulle hyvän, neutraalin tai huonon kokemuksen tilanteesta, jossa omaa osaamista arvioitiin. Tämän, päivään johdattelevan ennakkotehtävän toinen tarkoitus paljastui päivän päätteeksi, kun opiskelijat saivat omaan oppilaitostaustaansa tai mielenkiinnon kohteeseensa perustuen jaetuissa ryhmissä kehittää – tulevaisuuden arvioinnin suuntaviivat ja tavoitteet mielessään – osaamisen arviointikonseptia, tuotetta, jolla osaamista voitaisiin tulevaisuudessa arvioida nykyistä fiksummin. Näistä ideoista kukin ryhmä tuotti parin kolmen minuutin pitchauksen, eli myyntipuheen.

ITSEARVIOINTI:

Ryhmän yhteistyön haasteena oli se, että kullakin on ollut varsin työntäyteinen syksy ylimääräisine jännityksineen liittyen esimerkiksi työpaikan tulevaisuuteen, mutta tämän selityksen taakse on turha mennä. Se aika, jota ryhmä pystyi hyödyntämään, hyödynnettiin kyllä tehokkaasti. Samalla kolmen hyvin erilaisista lähtökohdista tulleen kaverin erilaiset osaamiset saatiin hienosti valjastettua käyttöön. Koska aihe oli aika abstrakti, riskinä oli, että tunti olisi jäänyt puhtaasti teoreettiseksi ylätason keskusteluksi, mutta ainakin omasta mielestämme ideamme yhteisestä tehtävästä oli ihan onnistunut. Mutta: aika, se pirullisen lyhyt 60 minuuttia, joka meillä oli käytössämme osoittautui varsin lyhyeksi, ja ainakin ryhmää itseään harmitti se, ettei hienoille ryhmätuotoksille ollut riittävästi purkuaikaa. Nyt lyhyessä ajassa kehitetyt loistavat konseptit jäivät päivän päätteeksi ikään kuin ilmaan. Toinen haaste oli, miten painottaa yhtäältä opetettavaa tietosisältöä ja toisaalta kokeiltevaa opetusmenetelmää.

Linkki Powerpoint-esitykseen, jonka lopussa on lista käytetyistä lähteistä linkkeineen:

https://drive.google.com/open?id=0B1tIFBW7XtQxQnVuN1ZXU1Z1bzA

Ari, Marko & Vesa

Oppimisen ja osaamisen arviointi

Valitsimme oppimiskysymykseksi: ” Millä eri tavoin (ja keiden toimesta) opiskelijan oppimista ja osaamista arvioidaan työelämässä ja millä eri tavoin työelämässä tapahtuvan osaamisen arvioinnin laatu voidaan varmistaa?

Halusimme valita juuri tämän aiheen, koska se on keskeinen ja tärkeä taito opettajan työssä ja meistä kumpikaan ei tiennyt aiheesta juuri mitään. Meillä ei ole opettajakokemusta/-taustaa, joten saimme perehtyä aiheeseen täysin puhtaalta pöydältä opintotuokion ennakkovalmistelussa. Luentomateriaalin runkona käytimme Opetushallituksen vuonna 2016 julkaisemaa, Arvioinnin opas, nimistä lähdettä. Tämän lisäksi kävimme läpi ja hyödynsimme lukuisia muita lähteitä.

Opetushallitus 2016. Arvioinnin opas, Ammatillinen peruskoulutus, Näyttötutkinnot. Opetushallitus. Oppaat ja käsikirjat 2015:2: http://www.oph.fi/download/165456_arvioinnin_opas.pdf

Heti alussa päätimme, että pyrimme tapaamaan kasvokkain muutaman kerran valmistelun aikana. Valitsimme tapaamispaikaksi Renkomäen ABC:n, koska sen sijainti oli molemmille hyvä. Tiinalle ajomatkaa kertyi 60 km ja Jarkolle vain 40 km. ABC tarjosikin erinomaiset puitteet meidän työskentelylle: hyvä sijainti, tuoretta kahvia ja pullaa, nopea nettiyhteys, jne.

Työn aikana saimme ohjausta ja tukimateriaalia opintopiiriltä Moodlen kautta. Kysymyksiimme vastattiin kohtuullisen ajan kuluessa ja yhteistyö opintopiirin kanssa sujui muutenkin hyvin. Työ alkoi luonnollisesti tutustumalla saatavilla olevaan aiheeseen liittyvään materiaaliin. Arvioinnin kenttä on kovin laaja: AMK, ammatillinen peruskoulutus eli nuoret ja ammatillinen aikuiskoulutus eli näyttötutkinnot; oppimisen arviointi ja osaamisen arviointi noissa kaikissa toimintaympäristöissä. Lisäksi meillä on satoja erilaisia tutkintoja. Tämän vuosi rajasimme aikataulusyistä opetustuokion koskemaan vain ammatillista peruskoulutusta.

Opetusmenetelmiksi valitsimme luennon, videon ja ryhmätyön. Halusimme palata omassa opetustuokiossamme ”back to basics”, joten perinteiseen kalvoesitykseen pohjautuvalla luennolla olikin merkittävä osuus opetuksessa. Halusimme myös, että oppilaille jää koulutuksen jälkeen myös jotain ”kättä pidempää”, mihin voi tarvittaessa palata. Saimme tästä valinnasta positiivista palautetta oppilailta, kuten myös meidän keskinäisestä työnjaosta ja ”uutislukijamaisen” vakuuttavasta esityksestä.

Opetustuokion lopuksi teimme vielä ryhmätyön, jonka tarkoituksena oli jakaa oppilaiden omia kokemuksia ja hyviä käytäntöjä oppimisen ja osaamisen arvioinnista. Ennen ryhmätyön aloitusta näytimme videon aiheesta, josta päästiinkin hyvin keskustelun alkuun.

Sairaanhoitajaopiskelijan arviointikeskustelu: https://www.youtube.com/watch?v=bJVGf6U9ir0

Meidän mielestä onnistuimme opetustuokion pitämisessä kohtalaisen hyvin lähtötilanne huomioiden.

 

Tiina ja Jarkko